torstai 17. lokakuuta 2013

Peplum

Ompeleminen oli mulle aikaisemmin rakas harrastus, mutta viime aikoina se on jäänyt vähemmälle, siksikin, ettei mulla tällä hetkellä sellaista vempelettä kuin ompelukone satu olemaan.

Pienenä ihmisenä ei ole aina helppoa löytää itselleen sopivia ja hyvin istuvia vaatteita, siksi oon ommellut melkein kaikki juhlapukuni itse. Pari viikkoa sitten innostuin ompelusta uudelleen ja ompelin pitkästä aikaa suunnitelmani todeksi. Halusin yksinkertaisen, hyvin istuvan, valkoisen peplumpaidan laadukkaasta kankaasta, ja tässä se nyt on:




Tällaisia ajattomia "laatuvaatteita" pitäisi kyllä ommella enemmänkin. Oon yrittänyt viime aikoina pukeutumisessa keskittyä enemmän laatuun kuin määrään, mutta pakko myöntää, että se on jäänyt vain yritykseksi... :D

<3 naattu

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Epätoivoisia räpellyksiä

Juhlin kansainvälistä epäonnistumisen päivää yhden päivän myöhässä, toissapäivänä. Keskittymiskyky oli teillä tietämättömillä ja seuraavaksi päiväksi oli pakko saada A3 luonnos valmiiksi mielikuvitustilasta. Tehtävänanto oli tosi mielenkiintoinen, ja olin innoissani tehtävästä, mutta...

Kokeilin, yritin, testasin, mutta ei vaan lähtenyt!


Rehellisyyden nimissä esittelen teille tällä kertaa epätoivoisia räpellyksiäni, ihan vaan demonstroidakseni että aina ei voi onnistua, ja epäonnistumiset on ihan sallittuja. Ennen kaikkea yritän painottaa tuota sanomaa itselleni, kun ei ole muita vaihtoehtoja kuin opetella siihen, ettei ihan joka kerralla voi ja tarvitse onnistua täydellisesti. On vain opeteltava olemaan armollinen itseään kohtaan. :)


Kötöstysluonnoksia



Seuraavasta luonnoksesta saa miettiä jo ihan tosissaan mitä se yrittää esittää.


Pieniä kiivastumisen merkkejä:


Ensimmäinen oikea versio


Viimeisestä työstä tuli kuitenkin ihan siedettävä, vaikkei se vastannutkaan ihan sitä mitä hain.


Tuottaako teillekin isoja hankaluuksia hyväksyä epäonnistumisia? Varsinkin, jos kyseessä on jokin "oma juttu"?

<3 naattu


torstai 3. lokakuuta 2013

Kuvataidediplomi



Luonto tekee kauneimman taiteen.

 Luonnonmateriaaleista mielestäni ehkä kaunein ja inspiroivin on linnun sulat. Vuosi sitten kuvislukion lopputyökseni tein kuvisdiplomin, jossa sulat toimivat sekä inspiraationlähteenä että tärkeimpänä materiaalina. Silloin tein sulista mekon, tällä kertaa projektin alla on sulkakoru, josta kerron lisää sen valmistuttua.

Kuvisdiplomin aiheena oli vieraan kulttuurin vaikutus, toteutustapana nykytaide. Keskityin pohtimaan Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurien vaikutusta länsimaiseen kulttuuriin, koska vieraista kulttuureista juuri intiaanikulttuureja pidin ja pidän edelleen kiinnostavimpina ja inspiroivimpina. Halusin tehdä työni kunnianosoitukseksi noille monipuolisille, rikkaille kulttuureille.

Kursivoinnit ovat otteita kuvisdiplomin portfoliosta.


Intiaanit käyttivät sulkia alun perin esimerkiksi päähineissä tai taikakaluissa. Sulilla ja niistä valmistetuilla esineillä uskottiin olevan yliluonnollisia voimia sekä pyhiä ja suuria merkityksiä. Sulan saattoi saada urotyöstä, ja siksi se toimi myös arvon merkkinä.

Halusin työni olevan maanläheinen, joten sulkienkin tuli olla aitoja. Maanläheinen on myös kankaaksi valitsemani luonnonvalkoinen sifonki.


Sulkien hankkiminen osoittautui vaikeaksi, mutta onneksi sain pitkän etsinnän jälkeen parilta metsästäjältä kauniita teeren sulkia ja höyheniä.


Luonnos mekosta, A4, kuivapastelli.


Intiaanikulttuureista innostuneena piirsin portfolioon "oheistyönä" perhepotretin suloisesta eskimoperheestä. A3, kuivapastelli.


Sopivia kaavoja ei löytynyt mistään, joten lopulta jouduin tekemään ne itse kokeilemalla ja sovittelemalla. Tekemistäni leimasi koko ajan kokeilu, sillä en halunnut tyytyä keskinkertaiseen.



Valkoinen symboloi intiaaneille onnellisuutta, rauhaa, pitkäikäisyyttä ja viisautta.



Puvussa intiaanikulttuuri yhdistyy eurooppalaisen kulttuuriin perustaan, nimittäin antiikin Kreikan kulttuuriin, josta kertovat muun muassa empire-linja, laskeutuva kangas ja kankaan sävy. Työssäni yhdistyvät siis intiaanikulttuuri ja eurooppalainen kulttuuri alkuperäisimmillään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Tiukan aikataulun takia päivänvalolla ulkona otettujen kuvien sijaan kuvat otettiinkin sisällä ja illalla keinovalaistuksessa. 





Intiaanit ovat edelleen elävä ja kasvava kansojen kokonaisuus, joilla on erittäin rikas ja mielenkiintoinen kulttuuri. Korostaakseni tätä ajatusta valitsin teokseni malleiksi lasta odottavan siskoni ja tämän lapsen. Hieman intiaaneja muistuttavat mallit samaistuivat rooleihinsa ja kantoivat pukujaan hienosti.



Se, että jouduin suunnittelemaan ja soveltamaan kaiken itse ilman valmiita malleja, oli sekä vaikeinta että ehdottomasti palkitsevinta. Opin paljon uutta ja sain nähdä, kuinka omasta ajatuksesta vähitellen syntyi käsin kosketeltavaa taidetta.

<3 naattu

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Luonnoksia

Ensimmäisiä koulutöitä. Arkkitehtuurin historiassa piti piirtää pari luonnosta oululaisesta arkkitehtuurista. Valitsin tietty sen koristeellisimman eli kulttuuritalon. ;)

Kokeilin vähentää turhantarkkaa piipertämistä, yritin keskittyä olennaiseen ja vangita tunnelman. Piti myös testailla vesivärejä vaikken edelleenkään oikein ymmärrä miten ne käyttäytyy. En oikein tiiä onnistuinko missään noista, mutta ainakin opin lisää, ja kunhan saadaan palaute töistä niin vielä enemmän.

Molemmat on A3-kokoisia.



En oikein tiedä onko tämä parempi maalattuna vai ei, kummin teistä? Kuvan laatu tosin hämää vähän.


En voi uskoa sitä, että koulunkäynti voi olla tällaista - piirtämistä! Oon niin onnekas :)

<3 naattu