keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Lähellä unelmaa

Mitä pitää tapahtua, että ylikriittinen on kerrankin edes vähän ylpeä itsestään?

Viimeisen kuukauden aikana monen pitkäksi venähtäneen aamun jäljiltä oon pitkän taistelun jälkeen tarttunut matikankirjoihin ja alkanut tehdä sitä, mitä inhoan. Yleensä opin asiat nopeasti, mutta poikkeus vahvistaa säännön ja sen poikkeuksen tekee matikka. Yritin kaikkeni, että innostuisin matikasta, mutta lopulta laskin joka kerta itkupotkuraivareiden kanssa. Mutta laskin kuitenkin, ja nyt tuntuu upealta - pääsin arkkarimatikankokeesta läpi!!!!!

Ja millä tavalla: kun läpipääsyraja oli 8/36, sain pisteitä 23/36, joka on yli keskiarvon, minä, ikuinen matikanvihaaja, rimanalittaja, lyhyenmatikkalainen, nutipää ja älykääpiö matikassa. Siitä rapsahtaa melkein kaksi valintakoepistettä, mikä helpottaa piirrustus- ja suunnittelukokeiden urakkaa.

Ylpeä voi olla siksi, että pystyin kerrankin pakottamaan itseni tekemään töitä oikein kunnolla ja vielä sellaisen asian parissa, jota inhoan. Ja se työ palkittiin ruhtinaallisesti.

En osaa päättää kumpi on parempaa: se, että pääsin piirustus- ja suunnittelukokeisiin vai se, ettei enää koskaan tarvitse laskea matikkaa. Matikka on kuitenkin nyt ollutta ja mennyttä, ja keskittyminen on ollut viime aikoina täysin vimpassa vaiheessa. Oon ollut päivät valmennuskurssilla piirrustus- ja suunnittelukoetta varten, ja lyhyistä, lämpimistä kesäilloista nautitaan biitsiä pelaamalla tai vain hengailemalla. Valmennuskurssilla oon oppinut joka päivä valtavasti, mutta tuntuu hurjalta, että kokeet ovat oikeasti ensi viikolla.  Toisaalta melkein odotan niitä, koska saa tehdä sitä mitä haluaa, ja pääsykoetehtävät ovat äärettömän inspiroivia.

Yks päivä menin metsään maalaamaan meidän taloa. Naapurit sai vaihteeksi ihmettelemisen aihetta. Ei tullut valmista, valo kun ei pysy kauaa samanlaisena. Ulkona maalaamisessa on kyllä ihan oma fiiliksensä mutta myös oma haasteensa erityisesti sään ja valon vaihtelevuuden takia.



Huvitan teitä vähän mun vanhoilla piirrustuksilla. Jatketaan edellisen postauksen teemaa. Hepanpään piirsin kymmenenvuotiaana, pienenä rakastin hevosia ja ehkä vielä enemmän niiden piirtämistä. Voi, kun olisinkin jatkanut piirrustusta yhtä ahkerasti vielä yläasteellakin ja erityisesti sen jälkeen, mutta jotenkin se vain jäi moneksi vuodeksi.

2010 Ranskassa lomaillessani yhtäkkiä muistin "sisäisen taiteilijani" ja samalla kertaa tajusin, että musta tulee arkkitehti. Tuntuu hienolta löytää itsestään jotain, jonka tietää olevan olemassa mutta jota ei muista. Oivallukset tulivat samanaikaisesti varmaan siksi, että itseään toteuttamaan parhaiten pääsisi juuri arkkitehdin ammatissa. (Ja antakaa mun olla idealisti älkääkä puhuko millaista työ käytännössä tulee olemaan.)


Yksisarvisen oon piirtänyt kakstoistavuotiaana ja tytön neljätoistavuotiaana.



Lyijykynäpiirrustus on kyllä ollut aina mun juttu, vasta viime aikoina on tullut kokeiltua eri tekniikoita. Esittelen myöhemmin lisää mun "piirtäjänuraa" ja kehitystä, etenkin jos se huipentuu siihen, että saan koulupaikan arkkaripuolelta. Lähellä ollaan unelmaa...
 
<3 naattu 
 

 

8 kommenttia:

  1. Oot kyllä ihan liian hyvä piirtään :)) Näitä sun töitä on tosi mukava kahtoa!

    VastaaPoista
  2. Justii aattelin että pitäis kommentoida ja antaa postausvinkiksi sun vanhojen taideteosten esittely. :-) uskon että neki mennen tullen pesee mun nykyset tikku-ukko-suuntaset taidot piirtämisessä. :-) hyvä idea siis! Ja tosi palio onnea matikan läpipääsystä! Ja tsemppejä jatkoon! Piän peukut ylhäällä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. K kiitos postausvinkistä! Otan niitä kyllä erittäin mielellään vastaan. :) Kiitos kovasti, tällä tsemppimäärällä luulisi onnistuvan :D

      Poista
  3. Oot kyllä melkoinen luonnonlahjakkuus! Tosi hienoja töitä! üü

    VastaaPoista
  4. Onneksi olkoon & tsemppiä vikaan vaiheeseen! Mäkin pääsin sisään sinne minne hain :)) oon niin iloinen! Syksyä ei melkein jaksais odottaa. Ja hienoja teoksia sulla tosiaan ollut jo nuorempana! Ihanaa, että olet löytänyt sen, mistä nautit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jesssss, onnea sulle valtavasti!! :) Sanoppa muuta, oon myös ilonen et sä pääset tekemään sitä, mistä nautit. Kiitos tsempeistä!! :)

      Poista